No niin, nyt on jokakeväiset yöjuoksut taas juostu. Lähtökohdat eivät olleet kummoiset, kun flunssan takia oli pari viikkoa treenitaukoa. Maanantaina koitin kaivaa kuntoa esiin lyhyellä vetoharjoituksella. Tarkoitus oli tehdä kaksi kilsan vetoa 3.35-vauhdilla ja päälle vielä pari puolen kilsan vetoa. Lopetin ekan vedon 600 metrin jälkeen, kun ei kulkenut yhtään. Väänsin vielä toisen 500 metrin vedon ja totesin, että ei tule mitään. Keskivauhdit vedoissa 3.44 ja 3.41. Päätin että nyt ei auta kuin levätä, ja loppuviikon urheilut koostuivat vain tennispelistä ja -treeneistä.
Kisa-aamun hölkällä jalat tuntuivat yllättävän hyviltä. Odotukset eivät kuitenkaan kummoisesti nousseet maanantain surkean treenin ja illaksi luvatun myrskyn takia. Oikeastaan olisi tehnyt mieli vain juoda punaviiniä sohvalla. Ajattelin lähteä lähinnä nauttimaan tunnelmasta ja leikkimään GoProlla.
Pelipaikoilla kisafiilis kuitenkin nousi nopeasti. Kansliassa oli aika kuuma, minkä ansiosta räntäsateen aiheuttama vilu hävisi, ja päätin lähteä kisaan pelkällä paidalla aiemmin harkitsemani takin sijasta. Verkka kulki ihan kivasti ja kovin räntäsadekin laantui. Siitä sitten vaan lähtöasemiin eturivin tuntumaan ja katsomaan miten käy.
Lähdön jälkeen huomasin juoksevani Turun Urheiluliiton Andreina Keron takana. Tiesin hänet kovaksi menijäksi, joten päätin roikkua hänen ryhmässään, kun vauhti tuntui sopivalta. Harmittavasti kuitenkin jäin vähän porukasta jälkeen ja jouduin puskemaan vastatuuliosuutta yksin, mutta onneksi tuuli ei tuntunut niin pahalta kuin olin pelännyt.
Ekan kierroksen lopun myötätuuliosuudella sain ryhmän kiinni. Vitosen väliaika oli yllätys, noin 18.36 eli olin ennätysvauhdissa! Toisen kierroksen alussa ajauduin kolmen hengen porukan kärkeen ja vauhti hidastui taas vastatuulessa. Juoksu tuntui kuitenkin edelleen hyvältä, joten keskityin hyvään juoksuasentoon ja ajattelin, että kun vain vastatuulipätkästä selviän, viimeiset 2,5 km on helpompaa.
Käännyttäessä reilun parin kilometrin loppusuoralla olo oli edelleen hyvä. Juoksu pysyi hyvin kasassa, ja sain jopa kirittyä vähän loppua kohti. Ehkä olisi ollut varaa kiristää vähän aiemminkin, mutta nyt jäi ainakin vahva ja hallittu olo juoksusta kokonaisuudessaan. Enkka parani lopulta n. 10 sekuntia, joten ihan aiemmin asettamaani tavoitteeseen 36-alkuisesta ajasta en päässyt, mutta valmistautumiseen nähden hyvä suoritus. Tai ehkä lepo olikin tässä taikana. Keli oli lopulta paljon odotettua inhimillisempi, vaikka jossain kohtaa pientä sohjoista liukkautta olikin. Tästä on hyvä jatkaa harjoittelua kohti kesäkuun puolikasta – siellä sitten vaan samaa vauhtia, niin hyvä tulee 😀
GoPro-video jäi tossun hyvän syönnin takia tyngäksi, mutta pientä fiilistelyä kuitenkin: