Blogissa on ollut pientä taukoa, kun olen totutellut taas normaaliin arkirytmiin kolmen kuukauden ulkomaan komennuksen jälkeen. Kokemus oli hieno, mutta täytyy sanoa, että oli kyllä mukava palata taas omaan kotiin ja normaaleihin kuvioihin – myös treenien suhteen.
Loppukesän surkean treenikauden jälkeen maraton jäi tältä syksyltä välistä, joten PK-kauden kimppuun pääsi ilman sen kummempia ylimenokausia. Toki yksi pikku flunssa piti sairastaa, mutta muuten olen päässyt taas ihan hyvään rytmiin. Määrällisesti viikkotavoitteena on tällä hetkellä 70 km + tunti tennistä. Juoksun suhteen viikko-ohjelmaan kuuluu kaksi pk-lenkkiä, yksi kova VK, vauhtileikittely ja pitkä. Lauantainen ”vauhtileikittelyn” nimellä kulkeva lenkki voi olla melkein mitä vain: tarkoitus on tehdä jotain sykettä nostavaa mutta samalla tuoda vaihtelua perusjuoksuun. Käytännössä tämä on enimmäkseen tarkoittanut erilaisia polkulenkkejä, joissa saa samalla hyvää mäkiharjoittelua, ja yhden näistä lenkeistä tein jopa pyörällä. Lauantaisin Turussa pyörivät myös Talvi-rastit, joten osa lauantain leikittelyistä tulee varmasti olemaan suunnistusta. Syksyisessä metsässä mieli virkistyy ja on helppo löytää oma sisäinen metsäkauriinsa.
Suunnistuksessa tuli muuten vähän kisailtuakin, kun osallistuttiin velipojan kanssa jo kolmatta kertaa Turku Rogaining Sprint -kilpailuun. Tämä oli elämäni toinen yökisa, ja tuli taas todettua, että päivänvalosta ON suunnistuksessa hyötyä. Tutut kilpailumaisemat onneksi vähän helpottivat urakkaa, ja kahden tunnin kisaan mahtui vain pari pahaa pummia. Reitinvalinnoissa toki hölmöiltiin muuten ja sitä myöten taas kavuttiin vähän turhaankin muutama mäki… No, onneksi näissä kisoissa tulosta tärkeämpää on itse kokemus, ja olihan se jälleen kerran hienoa rymistellä pimeässä metsässä. Lähtö ja maaliintulo laskettelurinteellä oli myös komeaa katsottavaa, kun rinnettä kipusi katkeamaton otsalamppujen jono.
Kaiken kaikkiaan marraskuun pimeydestä huolimatta treeneissä on taas hyvä vauhti päällä ja motivaatio nousussa. Syyskauden sössiminen tarkoittaa tietysti entistä kovempia tavoitteita ensi vuodelle – ja miksei pidemmällekin, esimerkiksi Kalevan kisathan tulevat Turkuun vuonna 2020…